Rek:n:o 179069. Muutosesitykset yhdistysrekisteriin 4.5.2000 hyväksyttyihin sääntöihin korjattuna yhdistysrekisterin suosituksen mukaiseksi  6.11.05

 

Pro Espoonjoki ry säännöt

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf. Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen virallisina kielinä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on suomi.

Jäljempänä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä yhdistys ja jäsenyhdistyksistä ja -kalastuskunnista nimeä jäsenyhdistys.

2. TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Yhdistys on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen ja kalastuskuntien muodostama järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää luonnonsuojelua ja ihmisten viihtyvyyttä sekä turvata Espoonjoen luontokokonaisuuden säilyminen asukkaiden käytössä osana historiallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- järjestää kokouksia, valistus-, virkistys- ja muita vastaavia tilaisuuksia;

- selvittää mahdollisuuksia ja edistää toimenpiteitä, joilla voidaan suojella ja kunnostaa vesistöaluetta lähiympäristöineen alueen asukkaiden virkistystarpeita varten ja kiinnittää erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää ihmisten viihtymistä asuinympäristössään;

- seuraa tietoja hankkimalla valuma-alueelta tulevaa ja vesistön sisäistä kuormitusta sekä virtaamaa ja veden laadun kehittymistä sekä pyrkii vaikuttamaan kuormituksen vähentymiseen ja veden laadun parantumiseen;

- toimeenpanee tutkimuksia, istutuksia, hoitokalastuksia, yleisön valistus- ja muita vastaavia toimenpiteitä, joilla säilytetään luontainen kala- ja eliökanta;

- hankkii tarvittavia taustatietoja ja asiantuntijalausuntoja sekä pitää yhteyksiä kaikkiin niihin tahoihin, joiden kautta yhdistyksen tarkoitusta voidaan edistää sekä tekee esityksiä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vantaan kuntien edustajille ja muille viranomaisille;

- seuraa alueen kaavoitusta ja pyrkii vaikuttamaan kannanotoin ja esityksin kaavojen sisältöön, että ne tulisivat mahdollisimman hyvin yhdistyksen tarkoitusta palveleviksi. Tarvittaessa yhdistys voi tehdä kaavoja koskevia valituksia;

- kartoittaa yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa asukkaiden näkemyksiä vesistön kehittämisestä ja saattaa ne päätöksiä tekevien viranomaisten tietoon, jotta ne voidaan ottaa huomioon jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa;

- edistää toimenpiteitä alueen luonnon säilyttämiseksi järjestämällä yleisötilaisuuksia, joissa selvitetään alueen asukkaille mitä yksittäiset asukkaat voivat tehdä asian hyväksi

Toimintansa tukemiseksi yhdistys

- voi omistaa irtainta tai kiinteää omaisuutta, toimeenpanna arpajaisia tai muuta varojen keräämistä sekä ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

 

3. JÄSENET

31. Liittyminen

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivat, yhdistyksen tarkoituksen hyväksyneet rekisteröidyt kansalaisjärjestöt ja kalastuskunnat.

Yhdistykseen voivat kuulua kannattavina jäseninä oikeuskelpoiset yritykset ja muut yhteisöt sekä yksityishenkilöt. Kannattavilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus, ei kuitenkaan äänioikeutta.

Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

32 Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai edustajiston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt kahtena perättäisenä vuonna jäsenmaksuvelvoitteensa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

33. Liittymis- ja jäsenmaksut

Liittymismaksun sekä vuosittain kannettavien varsinaisten jäsenten vuosimaksun perusosasta ja sen lisäosayksiköstä sekä kannattajajäsenmaksujen suuruuksista päättää edustajiston vuosikokous. Jäsenyhdistysten vuosimaksut lasketaan siten, että vuosimaksun perusosaan lisätään jäsenmääräkertoimella kerrottu vuosimaksun lisäosa. Vuosimaksu on perusosa jäsenmäärän ollessa alle 200 jäsentä ja nousee lisäkertoimella aina kun jäsenmäärä kasvaa alkavaa 200 jäsentä kohden yhdellä sekä tuhannen (1 000) jäsenen jälkeen kerroin ei enää kasva.

4. EDUSTAJISTO

41. Ylin päättävä elin

Yhdistyksen ylimpänä päättävänä elimenä toimii valtuusto eli edustajisto.

Edustajiston toimikausi on kalenterivuosi.

Jäsenyhdistykset valitsevat kokouksissaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet edustajistoon. Edustajistoon valittavien lukumäärä riippuu jäsenyhdistyksen jäsen- tai osakasmäärästä siten, että yhden (1) edustajiston jäsenen lisäksi voidaan valita yksi (1) edustajiston lisäjäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen jokaista alkavaa kahtasataa (200) henkilöjäsentä tai osakasta kohti kuitenkin siten, että jäsenyhdistyksen edustajien määrä edustajistossa voi olla korkeintaan kuusi (6) edustajaa.

Jäsenyhdistykset nimeävät edustajat ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä ja ilmoittavat nimet yhteystietoineen yhdistyksen hallitukselle viimeistään ennen edustajiston vuosikokousta.

42. Edustajiston kokoukset

Edustajiston vuosikokous pidetään hallituksen määräämänä aikana tammi- toukokuussa.

Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään kun edustajisto niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) edustajiston jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Edustajiston kokouksissa edustajien päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

43. Edustajiston koolle kutsuminen

Hallituksen on kutsuttava edustajiston kokoukset koolle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta jäsenyhdistyksille, niiden nimeämille edustajille sekä kannattaville jäsenille postitetuilla kirjeillä.

44. Edustajiston vuosikokous

Edustajiston vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus;

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;

3. Todetaan viralliset kokousedustajat;

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;

5. Todetaan muut läsnäolijat;

6. Hyväksytään kokouksen esityslista

7. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto;

8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;

9. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymismaksun ja vuosimaksun perusosan ja lisäyksikön ja kannattajajäsenmaksun suuruudet;

10. Päätetään hallituksen jäsenten määrästä;

11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet;

12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa;

13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat;

14. Kokouksen päättäminen.

Mikäli jäsenyhdistys tai yksittäinen edustajiston jäsen haluaa saada asian edustajiston kokouksen käsittelyyn, on siitä kirjallisesti ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

5. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu edustajiston vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 3 ja enintään 10 muuta hallituksen varsinaista jäsentä sekä vähintään 1 ja enintään 5 varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on edustajiston vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä ja sen lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, vaaleissa kuitenkin arpa.

6. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi määrätä kaksi hallituksen jäsentä kirjoittamaan yhdistyksen nimen yhdessä.

7. TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus on luovutettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosi-kokousta.

8. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen lakkauttamisesta on tehtävä edustajiston kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseen purkamisesta päättävän edustajiston kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.