Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

 

PERUSTIEDOT YHDISTYKSESTÄ

 

Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf on sitoutumaton Espoonjoen vesistön vaikutusalueella toimivien rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen ja kalastuskuntien muodostama järjestö.

Yhdistyksen perustamispäätös tehtiin 10.11.1998 ja se rekisteröitiin 4.5.2000 numerolla 179069. Yhdistyksen Y-tunnus on 2107671-7.

 

 

JÄSENET 31.12.2008

Esbo Hembygdsförening r.f.

Espoon Vihreät ry

Espoon Ympäristöyhdistys ry

Jupperin Omakotiyhdistys ry

Järvenperän kalastuskunta, Träskända Fiskelag

Järvenperän Omakotiyhdistys,

Träskända Egnahemsförening ry

Kauklahden sos.dem yhdistys ry

Kauklahti-Seura-Köklax Gillet ry

Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry,

Mellersta Esbo Småfastighetsförening rf

Keski-Espoo-seura ry,

Föreningen för Mellersta Esbo rf

Keskustan Kanta Espoon paikallisyhdistys ry

Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry

Kirkkojärvi takaisin ry, Kyrkträsket tillbaka rf

Kuninkaantie – Pihlajarinne Omakotiyhdistys ry, Kungsvägen – Rönnebacka Egnahemsförening rf

Laaksolahden Huvilayhdistys ry

Lippajärveläiset ry – Klappträskgillet rf

Lähderanta Kilta, Källstrand Gillet ry

Veinin Omakotiyhdistys ry, Sveins Egnahemsförening rf

Viherlaaksolaiset ry, Gröndalsgillet rf

Espoo Rowing (kannatusjäsen)

Matti Planting (kannatusjäsen)

Martti Salakari (kunniajäsen)

Kirsti Torniainen (kunniajäsen)

.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET

 

Edustajiston sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 7.2.2008 Esbo Hembygdsföreningenin tiloissa Gamla Lagstadsvägen 4. Kokoukseen osallistui 23 henkilöä 11 eri jäsenyhteisöstä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat: vahvistettiin tilinpäätös, toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi 2008 edustajainkokous valitsi Marjo Matikan Laaksolahden huvilayhdistys ry.

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 10 kertaa.

 

 

YHDISTYKSEN HALLINTO

Hallitus 1.1.-7.2.2008

Rainer Lahti, Espoon Vihreät ry, puheenjohtaja

Matti Santonen, Laaksolahden Huvilayhdistys ry, varapj.
Benita Åkerlund, Esbo Hembygdsförening r.f
Unto Meronen, Järvenperän Omakotiyhdistys ry
Arja Mikkonen, Lippajärveläiset ry
Lauri Määttänen, Jupperin Omakotiyhdistys ry
Pasi Raipola, Espoon Ympäristöyhdistys ry
Pekka Vakkuri, Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry
Oivi Salohonka, Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry
Hanna Tarnanen, Espoon Vihreät ry, sihteeri
Seppo Kannelsalo, Viherlaaksolaiset ry
Varajäsenet:
Nena Stenius, Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys ry
Kenneth Schröder, Veinin oky ry
Kauno Pollari, Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry
Maire Vartiainen, Keskustan Kanta-Espoon Paikallisyhdistys ry
Pekka Muhonen, Kauklahti Seura ry
Toimihenkilöt:
Marjo Matikka, Laaksolahden Huvilayhdistys ry, taloudenhoitaja

Hallitus 7.2.2008 – 31.12.2008

Puheenjohtaja Marjo Matikka, Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Sihteeri Oivi Salohonka (toimihenkilö)
Taloudenhoitaja Ulla Hammar (toimihenkilö)
Varsinaiset jäsenet:
Unto Meronen, Järvenperän oky ry
Pekka Vakkuri, Keskustan Espoon Kunnallisjärjestö ry
Rainer Lahti, Kirkkojärvi takaisin ry
Lauri Määttänen, Jupperin oky ry
Arja Mikkonen, Lippajärveläiset ry
Benita Åkerlund, Esbo Hembygdsförening rf
Pasi Raipola, Espoon Ympäristöyhdistys ry, varapj.
Marianne Sundell, Laaksolahden Huvilayhdistys ry
Nena Stenius, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry
Kauno Pollari, Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry
Varajäsenet:
Kenneth Schröder, Veinin oky ry
Kati Tauriainen, Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry
Maire Vartiainen, Keskustan Kanta-Espoon Paikallisyhdistys ry
Taru Saraste, Espoon Vihreät ry
Veikko Solantie, Espoon Ympäristöyhdistys ry
Tilintarkastajat 2008:
Varsinaiset: Sirkka-Liisa Korkala ja Esko Uotila
Varalla: Teuvo Tikkanen ja Pekka Puomio

 

TOIMINTA

Vuosi 2008 oli kymmenes toimintavuosi. Yhdistyksen tekemät aloitteet, lausunnot ja muistutukset perustuivat hallituksen eri työryhmien työhön.

Yhdistys oli Vantaanjoen ja Helsingin seudun Vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen. Yhdistyksellä oli joko omina tai jäsenjärjestöjen edustajina eri alueneuvottelukunnissa Benita Åkerlund, Espoonlahdessa, Kenneth Schröder Leppävaarassa ja Rainer Lahti ja Kauno Pollari Kanta-Espoossa sekä Pasi Raipola Kauklahdessa..

Yhdistyksen tiedotusta on hoidettu pääsääntöisesti kotisivun: "www.proespoonjoki.fi" kautta. Osittain tiedotusta on hoidettu myös jäsenkirjeillä sekä lehdistötiedotteilla sekä kulttuuritapahtumissa jaetuilla tiedotteilla.

Painopistealueita yhdistyksen kuluneen vuoden toiminnassa olivat aikajärjestyksessä:

    • Ruotsinkielisen (3000 kpl) esitteen ja yhdistyksen logotarrojen käännöstyö, painatus ja jakelu
    • Joki-aiheinen valokuvanäyttely Sellon kirjastossa 10–15.3.08 (päivystäjät paikalla koko ajan jokaisena päivänä)
    • Espoonjoki tulevaisuudessa – tiedotus- ja keskustelutilaisuus valtuustotalon kahviossa 22.4.08 (mukana Espoon kaupunki, WWF ja Uudenmaan TE-keskus)
    • Espoo 550 v juhlatapahtumat: 9-11.5.08 ja 12.6.08 näytelmälliset jokikävelyt sekä 27.9.08 elämyksellinen jokikävely, joihin osallistui arviolta yhteensä 550 kävijää.
    • Luontopolun siivoustalkoot 5.5.2008 välillä Pitkäjärvi-Jorvi sekä osallistuminen Gloms-joen kunnostustalkoisiin 6.9.08
    • Opastetut koululaisten jokikävelyt 6.5.08 Karamzinin koululaisille ja 27.8.08 Jalavapuiston koululaisille

Kaavoituksen osalta

    • Jätettiin muistutukset Pellaksenmäen ja Kulloonmäen kaavoista – luettavissa kotisivulta

                                                            Hallitus käsitteli kokouksissaan ja kävi asukastilaisuuksissa ja teki selvitystyötä lisäksi seuraavien kaavojen osalta:

    • Ulkoilureittisuunnitelma (Pitkäjärvi, Lippajärvi, Espoonjoki)
    • Pappilanmäki & Muuralanpuisto
    • Kirkkojärven puisto
    • Kauklahden väylä
    • Golf-kenttähanke Ikean taakse
    • Suviniitty 1-2 ja 3

Muita aktiviteetteja olivat mm..

    • Artikkelit Auroran kyläjuhlajulkaisussa, Espyy-lehdessä, Ee-mailissa, Länsiväylässä, Keski-Espoon sanomissa sekä haastattelut Ylen aikaisessa ja Uudenmaan uutisissa.
    • Talkootyö ja kampanjointi Espoonjoen siivoamiseksi tukoksista yläjuoksulla sekä roskista näytelmällisten jokikävelyiden reitiltä Espoon keskustassa sekä Espoon kaupungin informointi Ikean lahosta sillasta, Kannusillan roikkuvista kaapeleista sekä Päiväkeskuksen sillan kaukolämpöputkista
    • Osallistuminen eri asukasiltoihin, seminaareihin ja Sunan navetan adressiin
    • Valokuvanäyttelyt Sellon kirjaston lisäksi Valtuustotalon aulassa, Auroran kyläjuhlassa ja Kauklahden kirjastossa
    • Valokuvanäyttelyn laajentaminen sekä eri tapahtumien valokuvaus ja videointi
    • Tapaamiset Espoon Ympäristökeskuksen kanssa
    • Espoon- ja Mankinjoen moottoriveneilykielto-luonnostelu

Juhlavuoden 550 v-jokikävelyjen toteutustyö oli suuri. Reitillä Kirkkojärvi -joen ylittävä rautatiesilta tehtyjen historiallisten teatterivaellusten osalta tehtiin yhteistyötä Espoon esittävän taiteen koulun ja Lagstad skolanin vanhempainyhdistyksen kanssa, kuten myös Esbo Hembygdsföreningenin ja Kulturen vid ån-organisaattoreiden kanssa. Tapahtuma rahoitettiin Espoon kaupungilta saaduilla kohdeavustuksilla sekä yritysten ja yksityisten tavara- ja materiaalilahjoituksilla ja runsaalla talkootyöllä. Esimerkiksi Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys ry hoiti laajan tiedotejakelun ja Kuninkaantie-Pihlajarinne oky ry lahjoitti näyttelijöille eväät. Loppukohtaukseen syntyi Laulu Espoonjoelle (säv. Marjatta Meritähti, san. Nena Stenius) sekä painatettiin Sinikka Siekkelin piirtämä tapahtumajuliste, ohjelmavihkonen ja taltioitiin paljon valokuvia ja videoituja kohtauksia.

Jokivarren asukkaiden muisteloita kerättiin Nena Steniuksen toimesta ja niitä kertyi enemmän kuin hänen tekemäänsä Näytelmällisten jokikävelyiden käsikirjoitukseen mahtui. Kulttuurityöryhmä kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. Toimintakertomuksen liitteenä on tarkempi 550v-juhlaraportti.

Näytelmällisten jokikävelyiden lisäksi tehtiin syyskuussa opastettu Elämyksellinen jokikävely Träskändan kartanosta Glimssiin, johon kutsuttiin myös Espoon kaupungin päättäjät mukaan tutustumaan historialliseen jokilaaksoon, mutta osanottajajoukko koostui kuitenkin luonnosta, liikunnasta ja jokilaaksosta kiinnostuneista kävelijöistä.

Jo perinteeksi muodostuneita koululaisten jokikävelyitä järjestettiin vuonna 2008 Karamzinin ja Jalavapuiston koululaisille ja niissä kiitosta ovat saaneet sekä mainiot oppaamme Kauno Pollari, Kenneth Schröder ja Unto Meronen, jotka saivat myös Espoon Vihreiden Vihreät kiitokset -kunniakirjat sekä ruotsinkielisillä kävelyillä Nena Stenius ja Benita Åkerlund. Koululaiskävelyt rahoitettiin Opetusministeriön 2007-2008 myöntämällä avustuksella.

Yhdistyksen jokiaiheiset valokuvanäyttelyt ovat myös osoittautuneet hyväksi keinoksi herättää ihmisten mielenkiintoa Espoonjokea kohtaan. Vuoden 2008 maaliskuussa pidetty viikon näyttely Sellon kirjastossa keräsi suuren yleisön ja sai kiitosta kirjaston henkilökunnalta. Yhdistyksen hallitus päivysti näyttelyssä 6 päivänä kahdessa vuorossa kirjaston aukioloaikoina ja kävi monia mielenkiintoisia keskusteluja Espoonjoesta.

Lausuntojen ja kannanottojen valmisteluun sekä toteutettuihin tilaisuuksien järjestelyihin ovat osallistuneet pääosin hallituksen sisältä valitut ryhmät tapauskohtaisesti. Pellaksen sekä Kulloonsillan kaavoista annetut muistutukset ovat yhdistyksen kotisivulla.

Ruotsinkielisen esitteen kuten aiemmin tehdyn suomenkielisen esitteen teon on mahdollistanut vuoden 2006 lopussa saatu WWF: n 10.000 euron Panda-palkinto, joka saatiin hyvin suoritetusta työstä jokien ja purojen suojelemiseksi. Käännöstyö rahoitettiin Espoon kaupungin avustuksella. Esitettä on jaettu hallituksen jäsenten toimesta Espoon kirjastoihin, YTV-palvelupisteisiin sekä ulkoilumajoille ja eri jäsenjärjestöjen tapahtumissa.

Yhdistys on aktiivisesti pitänyt yllä yhteyksiä yli kuntarajojen kaikkiin tahoihin, joiden toimialaan kuuluvat yhdistyksen tavoitteissa päätetyt asiat. Merkittävä osa yhteydenpidosta oli toimikuntien tehtäviin liittyviä neuvottelu- ja tiedotustilaisuuksia.

 

TALOUS

Yhdistyksen toimintakulut katettiin jäsenmaksuilla, Espoon kaupungin avustuksilla ja vuoden 2006 Panda-palkintovaroilla.

Espoon kaupunki myönsi yhdistykselle ruotsinkielisen esitteen käännöstyöhön 1000 euroa sekä 3500 euroa 550 v juhla-projekteihin. Siivoustalkooavustuksena kaupungilta saatiin jätesäkit, hanskat ja säkkien poiskuljetus. Nuoriso- ja liikunta-avustusta ei saatu.

Suurimmat menot aiheutuivat Espoo 550 v tapahtumista sekä kotisivu- ja tiedotustoiminnasta ja esitteiden painotöistä.

                                        Tilikauden alijäämä oli -3 241,22 euroa.

 

 

ESPOOSSA 15.1.2009

Pro Espoonjoki ry, Pro Esbo å rf,

Hallitus

 

 

Liite:

NÄYTELMÄLLISET JOKIKÄVELYT 2008

Muistot ja tarinat heräsivät henkiin Espoonjoen maisemissa

RAPORTTI

Pro Espoonjokiyhdistyksen suuri kulttuuriprojekti , Näytelmälliset jokikävelyt,

toteutui osana Espoon kaupungin 550-juhlavuoden viettoa touko-kesäkuussa

2008:

viikonloppuna 9-11.5 sekä torstaina 12.6. Viimeksi mainitut kävelyt liittyivät

Kulturen vid ån-tapahtumaan.

Tapahtuman aktiivinen valmistelu alkoi jo alkuvuodesta 2007 yhteistyökumppanien

etsinnällä. Yhteistyöhön lupautui tuolloin Espoon esittävän taiteen koulu, Lagstadin

ruotsinkielisen koulun vanhempainyhdistys ja sen ylläpitämä koululaisten

teatterikerho sekä Esbo Hembyggdsförening. Myös Kulturen vid ån-organisaatio

ilmaisi kiinnostuksensa.

Tiedottamiseen saatiin myöhemmin arvokasta apua Keski-Espoon

Pienkiinteistöyhdistykseltä, joka piti tapahtumaa toistuvasti esillä jäsenlehdessään

sekä suoritti laajan lennäkkien jaon juuri tapahtumaviikonlopun alla. Myös Keski-

Espoo-Seura ja Esbobyggdens ungdomsförbund julkaisi ennakkotiedotteita

lehdissään. EBUF:ltä saatiin lisäksi apua aikuisten esiintyjien etsintään sekä luvan

lainata pukuja heidän teatteripuvustostaan.

Materiaalin keruu käsikirjoitusta varten tapahtui kesällä ja alkusyksystä 2007.

Olemassa olevaa materiaalia kartoitettiin, muistoja ja tarinoita tallennettiin

haastattelemalla jokivarren entisiä ja nykyisiä asukkaita. Tämän materiaalin pohjalta

Nena Stenius laati 12 kohtauksen käsikirjoituksen (35 sivua); kohtauksista osa oli

suomenkielisiä, osa ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä. Pääpaino oli sellaisissa

tarinoissa, joita ei oltu aikaisemmin dokumentoitu ja jotka sijoittuivat vielä muistissa

olevaan entisaikaan : lapsuus- ja nuoruustarinoita ajalta 1930-1960, jolloin

Espoonjoki oli vielä voimissaan. Tämä oli erityisen sopivaa materiaalia pääosin

nuorelle esittäjäkaartille.

Osa muistoista ja tarinoista sijoittui lauluun, joka muodosti kokonaisuuden

päätöksen: Laulu Espoonjoelle, sanoitettu sekä suomenkielisenä että ruotsinkielisenä

versiona. Laulun sävelsi säveltäjä Marjatta Meritähti.

Espoon Esittävän taiteen koulun yksi oppilasryhmä harjoitteli 3 kohtausta opettajansa

Janne Jokelaisen johdolla. Nena Stenius, joka vastasi myös kokonaisohjauksesta,

harjoitutti loput 9 kohtausta, joissa esiintyi Lagstadin koulun teatterikerholaisia sekä

aikuisia. Aikuisten esittäjien joukossa oli myös Pro Espoonjoki ry: hallituksen entisiä

ja nykyisiä jäseniä. Kaiken kaikkiaan 49 esittäjää oli mukana hankkeessa,

ensikertalaisista kokeneisiin harrastaja- ja ammattinäyttelijöihin. Mukana oli

myös yksi koira. Kaikille hankittiin tai valmistettiin kulloisenkin kohtauksen

aikakauden puvustus. Puvustuksesta vastasi pukusuunnittelija Tyra Therman.

Kohtauksiin koottiin myös kaikki tarvittava, kulloiseenkin aikakauteen sopiva

tarpeisto, josta suuri osa oli autenttista.

Sinikka Siekkeli laati tapahtuman tiedottamista varten tunnuskuvan ja julisteen, jotka

sopivat käytettäviksi myöhemminkin sellaisissa yhteyksissä, joissa joen historiaa

tuodaan esille.

Tapahtumaa varten laadittiin myös 16-sivuinen käsiohjelma/oheismateriaali jossa

esiteltiin jokaisen kohtauksen taustat ja historiallinen yhteys.

Harjoitusaikana varsinkin mukana olleet nuoret ja lapset paneutuivat tarkkaan

entiseen elämänmenoon Espoonjoen rantamilla – miten täällä on eletty, leikitty, tehty

töitä, puhuttu ja pukeuduttu, nautittu joesta ja hyödynnetty sitä. Esitysten eli

kävelyjen myötä tätä tietoa välittyi myös yleisölle – kuten myös keväisen ja kesäisen

joen nykyiset arvot ja mahdollisuudet. Hyvin monet – nekin jotka asuvat lähistöllä -

kiitteli siitä, että historiatiedon lisäksi saivat tutustua reitteihin ja maisemiin, joissa

eivät olleet koskaan ennen kävelleet. Varsinkin Kannunsillasta länteen sijoittuva

osuus oli monille erityinen elämys.

Ensimmäiset kävelyt perjantaina 9.5, lauantaina 10.5 ja sunnuntaina 11.5,

kunakin päivänä kolme lähtöä, toteutuivat mitä ihanteellisimmassa säässä . Aurinko

paistoi lämpimästi, tuomet kukkivat ja tuoksuivat joen varsilla, linnut lauloivat.

Yleisöä saapui sankoin joukoin, yli kaikkien ennakko-odotusten, yllättävän tasaisesti

jakaantuneina kaikkiin lähtöihin. Kolmen oppaan johdattelemana – kullakin lähdöllä

oli oma opas Hölmöläisakan hahmossa (Bembölekäring) – yhteensä n.430

kävelijää kulki jokea myötäilevän reitin Keski-Espoon uimahallin lähistöltä aina

Läntisen Jokitien alkuun, poiketen välillä Lagstadin vanhassa koulussa, mihin kaksi

kohtausta sijoittui. Sunnuntaina yksi kohtaus esitettiin tässä koulurakennuksessa

ylimääräisen kerran, Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistyksen äitienpäivälounaan

osanottajille.

(Tämä kohtaus sai siis vielä ylimääräiset n. 50 katsojaa.)

Kesäkuun 12 päivänä Kulturen vid ån yhteydessä olleet 2 kävelyä suoritettiin sateen

uhan alla, mutta saatiin vietyä läpi poutasäällä. Näihin , pääasiallisesti ruotsinkelisiin

ja osittain toisella miehityksellä toteutettuihin kävelyihin osallistui yhteensä n. 60

katsojaa.

Kaikista kävelyistä tuli runsaasti myönteistä palautetta sekä välittömästi että

jälkikäteen.

Ihastustaan ilmaisivat sekä Espoonjoen tuntumassa eläneet katsojat, jotka ääneen

tunnistivat paikallishistoriaa ja täydensivät tarinoita kävelyosuuksien aikana, että

kauempaa tulleet katsojat, jotka ällistelivät huonomaineisen Espoon keskuksen

seudun ”salattua” ja ihanaa puolta.

Projektia dokumentoitiin suurella määrällä valokuvia ja muutamalla videoinilla.

Yhdistys sai käyttöönsä sekä omien aktiivien että katsojien ottamia kuvia. Näistä on

editoitu kronologisesti etenevä valokuvasarja, n. 100 kuvaa käsittävä, kaikkia

kohtauksia esittelevä kokonaisuus .(Kuvaajina mm. Kenneth Schröder, Tage

Strandberg ja katsojien joukosta Kaarina Heino, Robin Fortelius)

Marraskuussa esiintyjille järjestettiin kuvakatselu-ilta, johon osallistui parikymmentä

henkeä. Digitaalisten kuvien lisäksi oli esillä kuvatulosteista koottu, koko kävelyn

kulkua esittelevä näyttely.

Kukin esiintyjä sai muistoksi ja kiitokseksi osallistumisestaan mukaansa muutaman

kuvan, joissa esiintyi oma roolihamo. Niille , jotka eivät olleet paikalla, kuvia

postitettiin.

20.01.2009 Nena Stenius