Yhdistyksen varsinainen toiminta keskittyy kaavoitus-, vesistö-, virkistyskäyttö-,

suunnittelu- tiedotus-, kulttuuri- ja taloustoimikuntiin. Eri toimikunnista kootut työryhmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi erityistapauksien selvittäjiksi sekä projektien vetäjiksi.

Tarvittaessa toimikuntia perustetaan lisää. Hallitus on koordinointielin ja kussakin toimikunnassa on vähintään yksi hallituksen jäsen. Jäsenjärjestöjen osallistumista toimikuntiin pyritään edistämään.

Yhdistyksen jäsenistö on suuri ja sillä on runsaasti niin ympäristösuojelun kuin muidenkin alojen asiantuntemusta. Toimikuntien työpanoksella saadaan työskentelyyn sekä syvyyttä että vaikuttavuutta.

Yhdistys pyrkii kokoamaan kaiken vesistöaluetta koskevan tiedon ja muokkaamaan siitä kokonaiskuvan. Myös kaupunki on aloittanut suunnittelun, joka koskee vesistökokonaisuutta. Yhdistys edistää tätä ja vaikuttaa siihen tavoitteidensa mukaisesti.

Vesistön suuret järvet ja Espoonjokilaakso ovat ensisijaisia toiminnan kohteita. Kaupunki on suorittanut tulvakartoituksen meren ranta-alueilla. Yhdistys toimii siten, että toimintavuonna tulvakartoitusta jatketaan myös Espoonjoen vesistöalueelle.

Espoonjoen rantojen omistussuhteet on selvitetty Pitkäjärveltä Espoon keskukseen. Selvitystä jatketaan Espoonlahteen saakka. Tehtävä liittyy tavoitteeseen luoda vesistöjä seuraava luontopolku, joka on jo hyvässä alussa välillä Träskända - Glims ja jota on tarkoitus jatkaa Glimsistä Kauklahteen ja edelleen merelle.

Syksyn retkeilyillä ja talkoissa todettiin Glimså:ssa 3 – 4 vahvaa patoutumaa, joiden purku ei onnistu talkoovoimin ilman koneita. Yhdistys huolehtii, että keväällä 2007 kaupunki purkaa patoumat mahdollisimman varhain ja puhdistaa reittiä muutenkin mm. siihen kertyneestä yhteiskuntajätteestä.

Yhdistys seuraa Espoonjoen valuma- ja vaikutusalueen kaavoitusta ja rakentamista yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjensä kanssa ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ko. alueen kannalta tärkeisiin suunnitelmiin.

Espoonjoen valuma-aluetta tulee kaavoituksessa käsitellä yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena, josta asiasta kaupunginhallitus on tehnyt periaatepäätöksen, mutta toimeenpano on hidasta suuressa organisaatiossa, sen vuoksi muistutetaan, että tavoitteena tulee olla jokilaaksoa myötäilevän vanhan kulttuurimaiseman palauttaminen sille kuuluvaan arvoonsa asukkaiden toiveiden mukaisesti osaksi kaupunkipuistoa.

Jäsenyhdistysten asiantuntemusta hyödyntäen jatketaan kohdekartoitusta alueista, jotka kaavoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon.

Asukkaiden virkistäytymisen kannalta vesistöalueen merkitys on suuri. Yhdistys seuraa virkistäytymistoimintaan liittyviä hankkeita yhteistoiminnassa jäsenjärjestöjen kanssa. Tavoite on nostaa vesistöalueen arvostusta ja parantaa sieltä löytyvien virkistäytymismahdollisuuksien saatavuutta ja laatua.

Mahdollisuuksien mukaan järjestetään erilaisia tilaisuuksia asian edistämiseksi, kuten Espoonjoki-kävelyt ja -kanoottiretket niin yleisölle kuin erityisryhmillekin. Yksi erityisryhmä ovat edelleen ala-kouluikäiset lapset sekä yläkouluikäiset nuoret ja vuoden 2007 aikana järjestetään vesistöaiheisia retkeilyjä koululuokille yhteistoiminnassa alueen koulujen ja työväenopiston kanssa sekä suomen- että ruotsinkielisille kouluille. Alustavat varaukset on tehty toukokuulle 2007 työväenopiston kävelylle Träskändasta Glimsiin sekä Lagstadin alakoulun kävelylle kirkon lähettyvillä.

Virkistyskäyttömahdollisuuksien kartoitusta ja yleissuunnitelman laadintaa jatketaan. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa v. 2000 aloitetun viheraluesuunnittelun puitteissa pyritään luomaan yhtenäinen viherkäytävä Pitkäjärveltä Espoonlahdelle saakka.

Yhdistys pyrkii edistämään kulttuurihankkeita, jotka liittyvät jokilaakson erityisluonteeseen, sen perinteisiin ja historiaan. Tavoite on jatkaa perinteen keruuta sekä järjestää sopivia jokiaiheisia tilaisuuksia erityiskohderyhmänä lapset ja nuoret.

Ryhmäkoti Ingaksen monikansalliselle lapsiryhmälle suunnitellaan oma jokitapahtuma kotouttamisen edistämiseksi.

Espoonjoki-aiheisin kuvin painetuille kalentereille 2008 etsitään yhteistyökumppania. Valmistellaan osallistumista Espoon 550-vuotistapahtumaan.

Pro Espoonjoki ry jatkaa 30 kuvan valokuvakokoelman laajentamista sekä näyttelytilaisuuksien järjestämistä. Tämä jokikuva-esittelymateriaali on osin tai kokonaisuudessaan käytettävissä jäsenyhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa joko laminoituina paperikuvina tai sähköisenä esityksenä. Yhdistyksen painattamia talviaiheisia Espoonjoki-postikortteja on edelleen myynnissä.

Yhdistyksen toimintakulut katetaan jäsenmaksuilla, Espoon kaupungin avustuksilla sekä muilla haettavilla apurahoilla. Taloustoimikunnan tehtävä on suunnitella eri hankkeille tarvittava taloudellinen tuki ja luoda hyvät ja luottamukselliset yhteistyösuhteet kaikkiin sidosryhmiin.

Yhdistys tehostaa yhteistyötä jäsenyhdistysten vesistöaluetta koskevissa hankkeissa. Toiminnassa otetaan huomioon hankkeiden vaikutus kokonaisuuteen ja ennen aloitusta arvioidaan hankkeen vaikutukset sekä tarvittava rahoitus.

Yhdistys on jäsenenä Helsingin seudun ja Vantaan vesiensuojeluyhdistyksessä. Lisäksi yhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat joko Pro Espoonjoki ry:n tai omien yhdistystensä asettamina seuraavissa alueneuvottelukunnissa:

Muihin tilaisuuksiin osanottajat määrätään tapauskohtaisesti.

Jäseninä on 19 yhdistystä sekä 2 kannatusjäsentä. Vuonna 2007 on tarkoitus kutsua myös kaksi kunniajäsentä sekä pyrkii saamaan uusia yhdistys- ja kalastusosakaskuntajäseniä.

Yhdistys järjestää edustajiston sääntömääräisen vuosikokouksen ja yhdistyksen hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa kesätaukoa lukuun ottamatta.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, 3-10 jäsentä, 1-5 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lisäksi sihteeri ja/tai taloudenhoitaja voidaan tarvittaessa kutsua hallituksen ulkopuolelta.

Jäsenmaksun perusosa on 20,00 € ja jäsenmaksun lisäosuus 4,00 €. Uusien jäsenten liittymismaksu on 33,00 € ja kannatusjäsenmaksu henkilöjäsenelle 85,00 € sekä yhteisöjäsenelle vähintään 170,00 € siten, että hallitus voi nostaa yhteisön kannatusjäsenmaksua tapauskohtaisesti.

Talousarviossa ovat tavanomaisen toiminnan tulot ja kulut. Erillishankkeille haetaan rahoitus erikseen. Liitteenä esite- ja logoprojektin rahoitussuunnitelma.